Etäopiskelun edunvalvontakyselyn tulokset

Etäopiskelun edunvalvontakyselyn tulokset

Opiskelijakunta POKA järjesti yhdessä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n kanssa keväällä etäopiskelun edunvalvontakyselyn. Saimme Kareliasta vastauksia 119. Kiitos kaikille vastaajille!

52% Karelian vastaajista koki motivaationsa pysyneen ennallaan tai parantuneen etäopiskeluun siirtymisen jälkeen. Vastauksissa tuotiin positiivisena asiana esiin vapaus aikatauluttaa opinnot omaan rytmiin. 48% Karelian vastaajista koki motivaationsa huonontuneen (valtakunnallinen luku 51%). Osa vastaajista koki opintoihin tarttumisen vaikeana ja motivaation huonontuneen, kun ympäriltä puuttuivat muiden opiskelijoiden ja opettajan tuki ja selkeä päivä- ja opiskelurytmi.

48% vastaajista koki henkisen jaksamisensa pysyneen ennallaan tai parantuneen etäopiskeluun siirtymisen jälkeen. Osa vastaajista koki etäopiskeluun siirtymisen vapauttaneen heille enemmän vapaa-aikaa: aamuisin sai nukkua pidempään, oli rauha opiskella ja arki sujui normaalisti. Pieni enemmistö Karelian vastaajista eli 52% koki jaksamisen huonontuneen (valtakunnallinen luku 47%). Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden puute ja koettu yksinäisyys vaikuttivat jaksamiseen, samoin kuin kuormittavina koetut etätehtävät. Osalla vaikutti huoli taloudellisesta pärjäämisestä, osalla korona-epidemia nosti esiin stressin ja ahdistuksen tunteita. 63% Karelian vastaajista koki etäopiskelun aiheuttaneen normaalia enemmän stressiä (valtakunnallinen luku 53%).

32% vastaajista etäopiskeluun siirtymisellä ei ollut ollut suurta vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin. 27% vastaajista koki sosiaalisten suhteiden vähentyneen ja 41% osa sosiaalisista suhteista oli vähentynyt ja osan kanssa yhteydenpito oli jatkunut. Osalla sosiaalisten suhteiden ylläpito verkon välityksellä onnistui hyvin tai jopa matalammalla kynnyksellä kuin ihmisten kohtaaminen kasvokkain.

62% oli tietoisia saatavilla olevasta avusta koulun tai opiskeluterveydenhuollon puolelta (valtakunnallinen luku 55%). 58% vastaajista koki, että Karelia tai POKA ovat tiedottaneet hyvin muuttuneesta tilanteesta (valtakunnallinen luku 62%). 77% Karelian vastaajista koki, että tekniikka oli toiminut hyvin (valtakunnallinen luku 75%). 65% Karelian vastaajista koki etäopiskeluun siirtymisen sujuneen hyvin (valtakunnallinen luku 63%). Suurin osa opettajista oli hyvin tavoitettavissa ja antoi selkeät ohjeet ja uudet oppimisympäristöt koettiin toimivina. Suurimman osan opettajien nopeaa etäopetuksen haltuunottoa kiiteltiin. Osaa opettajista oli kuitenkin vaikea tavoittaa, samoin kuin opiskeluaineistoja kirjastojen sulkeuduttua. 56% vastaajista koki opetuksen laadun pysyneen ennallaan tai muuttuneen paremmaksi etäopiskeluun siirtymisen jälkeen. Osa koki etäluennot hyvinä ja tehokkaina. 44% Karelian vastaajista koki laadun heikentyneen (valtakunnallinen luku 49%). Joidenkin kurssien koettiin vaativan enemmän tukea ja kommunikaatiota opettajan ja opiskelijoiden välillä kuin etänä pystyttiin toteuttamaan. Käytännön taitojen opettelu koettiin haastavaksi. Osa luennoista koettiin huonosti valmistelluiksi.

65% vastaajista koki, että etäopiskeluun siirtyminen on vaikuttanut vain vähän opintojen etenemiseen, 19% vastaajista vaikutus oli ollut suuri. Etäopiskelun negatiivinen vaikutus näkyi erityisesti opinnäytetyön, harjoittelujen ja lähiopetusta vaativien opintojaksojen kohdalla. Myös kirjastojen sulkeminen ja koulun välineistön saavuttamattomuus vaikuttavat opintojen edistymiseen.

Yhteenveto Karelian vastauksista: Osalla etäopiskeluun siirtyminen ei ollut vaikuttanut opintoihin juurikaan, sillä he opiskelevat muutenkin kokonaan tai suurimmaksi osaksi etänä tai kokivat etäopiskelun itselleen sopivana opiskelumuotona ja haluaisivat jatkossakin suorittaa enemmän opintoja etäopintoina. Eniten negatiivista vaikutusta etäopiskeluun siirtymisellä oli opiskelijoilla, jotka kokivat yksinäisyyttä, stressiä tai ahdistusta vallitsevan tilanteen vuoksi tai joilla etäopiskelu vaikutti negatiivisesti opinnäytetyön tekoon (esimerkiksi aineistojen saatavuus), harjoittelupaikkojen saamiseen ja lähiopetusta vaativien opintojen, kuten labrojen, simulaatioiden tai maasto-opintojen, suorittamiseen. Moni koki myös haasteita opintoihin tarttumiseen joko päivä- tai opiskelurytmin tai sosiaalisen tuen ja kanssakäymisen puuttumisen vuoksi tai opiskelun, perheen ja työn yhteensovittamisen vuoksi.

SAMOKin valtakunnallisten vastausten tarkempaan tarkasteluun pääset tästä.