Mitä kuuluu syksyn opintoihisi? -kyselyn tulokset

Mitä kuuluu syksyn opintoihisi? -kyselyn tulokset

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutti lokakuussa 2020 Mitä kuuluu syksyn opintoihisi -kyselyn Karelian opiskelijoille. Kysely on osa Karelian palautumissuunnitelmaa opiskelijoiden koronakriisistä toipumiseen: Lue palautumissuunnitelmasta lisää täältä. Kyselyyn vastasi 263 opiskelijaa. Vastauksia saatiin kaikilta Karelian aloilta. Vastauksia saatiin myös tasaisesti eri vuosikursseilta.

51% vastaajista kokee hybridimalliin siirtymisen onnistuneen hyvin tai erinomaisesti. 24% vastaajista on sitä mieltä, että siirtymä on toteutunut heikosti tai erittäin heikosti.

Diagrammi: Miten koet hybridimalliin siirtymisen onnistuneen Kareliassa? Erinomaisesti 5,3%, hyvin 45,2%, en osaa sanoa 25,9%, heikosti 16,7%, erittäin heikosti 6,8%.

Suuri osa avoimiin kysymyksiin vastaajista toivoisi etätoteutuksen lähiopetuksen rinnalle tai sijasta. Livestream oppitunneilla mahdollistaisi etäosallistumisen ilman erillistä etätoteutusta. Opiskelijoiden mielestä jotkin opintokokonaisuudet (esim. massaluennot) ovat turhaan läsnä, jolloin tartuntariski kasvaa. Etäosallistumisen mahdollisuutta perustellaan esim. sairastumisen riskin minimoimisella ja sillä, ettei jäisi jälkeen opinnoista, jos esim. pienten oireiden vuoksi jää kontaktitunnilta pois. Myös riskiryhmäläiset toivat esiin huolensa osallistua lähiopetukseen ja toisaalta huolen jäädä opinnoissa jälkeen, jos etätoteutusta ei ole tarjolla.

Etä- ja lähiopetuksen vuorottelu lukujärjestyksen sisällä koettiin hankalaksi. Opiskelijoiden on hankala vaihdella etä- ja lähiopetustuntien välillä, varsinkin jos siirtymiin etäopetuksesta kampukselle on varattu vain vartti aikaa. Lisäksi tieto siitä, onko seuraava tunti hybridinä, etänä vai lähiopetuksena saattaa tulla viime tinkaan. Myös aikataulu itsenäisille tehtäville koetaan välillä turhan tiukaksi.

Suurin osa eli 60% vastaajista ei ole kokenut opetuksen laadun muuttuneen. 31% vastaajista kokee, että opetuksen laatu on muuttunut huonommaksi tai erittäin paljon huonommaksi. Opetuksen laadun kokee muuttuneen paremmaksi tai erittäin paljon paremmaksi 9% vastaajista.

Diagrammi: Koetko opetuksen laadun muuttuneen hybridimallin myötä? Erittäin paljon paremmaksi 1,1%, paremmaksi 8%, ei muutosta 60,1%, huonommaksi 26,2%, erittäin paljon huonommaksi 4,6%.

Osa kokee opetuksen tai ohjauksen laadun heikentyneen tai muutoin kaipaa (enemmän) lähiopetusta. Etäopiskelu on osan mielestä tehnyt opetuksesta yksitoikkoisempaa ja opetusta on osin korvattu itsenäisten tehtävien suuremmalla määrällä. Osa opiskelijoista kaipaisi enemmän suoraa teoriaopetusta opettajalta. Negatiivisena esiin nostettiin ohjauksen vähyys ja ohjeiden vaikeaselkoisuus.

Osan mielestä vuorovaikutuksen mahdollistamista tai riittävyyttä ei ole tarpeeksi huomioitu etäopetuksessa. Opiskelijat kokevat enemmän kynnystä kysyä etänä kuin kasvokkain. Myös opettajiin koetaan saavan huonommin yhteyttä. Opiskelijat kaipaavat myös vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden kanssa.

53% vastaajista kokee, että sosiaaliset suhteet ovat jatkuneet melko normaalisti tai hybridimalliin siirtymisellä ei ole ollut vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin. 27% kokee, että osa suhteista on tauolla, ja osan kanssa yhteydenpito jatkuu normaalisti. 17% vastaajista kokee, että sosiaaliset suhteet ovat suurelta osin tai kokonaan katkenneet.

Suurin osa avoimiin kysymyksiin vastaajista kokee hybridimalliin siirtymisellä tai koronalla olleen negatiivinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin. Yhteydenpito luokkalaisiin ja koettu yhteisöllisyys kampuksilla on voinut jäädä vähiin tai kokonaan pois. Osa kokee sosiaalisten suhteiden vähyyden suoraan vaikuttavan omaan henkiseen jaksamiseen tai motivaatioon.

49% vastaajista kokee opiskelumotivaationsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 46% kokee opiskelumotivaationsa huonoksi tai erittäin huonoksi.

Suurin tekijä, jonka avoimiin kysymyksiin vastaajat nostivat esiin opiskelumotivaatioon negatiivisesti vaikuttavista asioista, on yksin opiskelu ja itsenäisten tehtävien suuri määrä. Osa kuvaa opiskelua tällä hetkellä todella raskaaksi ja jäävänsä jälkeen opinnoissaan. Osa kokee keskittyminen opiskeluun pelkän tietokoneen välityksellä vaikeaksi. Yksitoikkoiseksi koetut tehtävät koetaan vähemmän motivoiviksi kuin keskustelua ja vuorovaikutusta sisältävät luennot. Itsenäisten tehtävien aloitus saatetaan kokea hankalaksi. Myös annetulla ohjeistuksella koetaan olevan suuri rooli motivaation kannalta. Opiskelijat kuvaavat kokemuksiaan mm. seuraavilla sanoilla: “tunne, että on yksin opintojensa kanssa” tai “kaikki jää omille harteille”.

50% vastaajista on kokenut henkisen jaksamisen huonoksi tai erittäin huonoksi. 45% on kokenut henkisen jaksamisensa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Suurin tekijä, joka avoimiin kysymyksiin vastaajien mielestä vaikuttaa eniten negatiivisesti heidän henkiseen jaksamiseen, on opiskelujen kuormittavuus. Tehtäviä on paljon ja kevään peruuntumiset ovat voineet tuoda lisäpainetta syksyn opintoihin. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sen enemmän kuormitusta ne osalle aiheuttavat. Ohjauksella ja yhteydenpidolla opettajan kanssa koetaan suuri rooli tehtävistä selviytymiseen. Työt, perhe ja yleinen poikkeustilanne verottavat voimavaroja. Etäopetus on vaikuttanut arkirutiineihin, minkä myötä unen määrä ja ruokarytmi ovat voineet kärsiä.

Muina tekijöinä negatiiviseksi koettuun henkiseen jaksamiseen on mainittu yksinäisyys ja koronan aiheuttama pelko, stressi ja ahdistus. Koronatilanteen pelätätään pahenevan ja pelko estää käymässä harrastuksissa tai tapaamassa kavereita. Kampukselle meno ahdistaa ja pelottaa. Opintoihin keskittymistä häiritsee keskittyminen turvaväleihin ja hygieniaan. Opettajien toivotaan näyttävän esimerkkiä maskien käytöstä. Stressiä koetaan sekä opinnoista että koronasta. Stressiä lisää ajatus siitä, jääkö jälkeen opinnoissa, jos sairastuu koronaan tai kausiflunssaan.

Opiskelijat kaipaavat tukea opintoihin/jaksamiseen vapaa-ajan toiminnan muodossa (70 vastausta), opolta (51 vastausta), kuraattorilta (48 vastausta), vertaistukiryhmistä (48 vastausta), opintopiireistä (48 vastausta), rästalkoista (48 vastausta), opiskelijaterveydenhuollolta (41 vastausta) ja tuutoriopettajilta (35 vastausta). Vastaaja pystyi valitsemaan useamman kohdan. 88 vastaajaa ei kokenut kaipaavansa tukea.

68% vastaajista kokee, ettei heillä ole jäänyt opintoja suorittamatta viime keväältä tai alkusyksyltä. 13% vastaajista kertoo, että opintoja on jäänyt suorittamatta, mutta he eivät ole kiinnostuneita opintopiireistä tai rästitalkoista. 15% vastaajista on kiinnostunut opintopiireistä ja/tai rästitalkoista.

Myös positiivista palautetta annettiin koskien joustavaa hybridimalliin siirtymistä ja syksyn opetusta. Osa koki myös oman motivaation ja henkisen jaksamisen hyväksi tai paremmaksi kuin keväällä. Karelian opettajat saivat kiitosta hyvistä etäluennoista (esim. Collaboratessa) ja opintojen soveltamisesta etätoteutuksiksi. Tallenteet koettiin hyvänä opiskelumuotona. Lähestyvä valmistuminen, hyvä HOPSaus, opintojen eteneminen, etäopiskelun tai hybridimallin mahdollistama kotipaikkakunnalle matkustaminen useammin, vapaus omaan päiväjärjestykseen ja positiivinen asenne koettiin opiskelumotivaatiota parantavina seikkoina. Jaksamisen on koettu parantuneen keväästä, koska koronan suhteen on tapahtunut jonkinlaista hyväksymistä ja koska sosiaaliset kontaktit ovat lisääntyneet.